Susiluola

Susiluola on ainutlaatuinen nähtävyys, sillä sen kaltaista ei ole muualla Pohjoismaissa. Luola on nykytiedon mukaan ainoa paikka maapallolla, josta on löydetty merkkejä ihmiselämästä sellaisessa paikassa, jonka jääkauden aikainen mannerjäätikkö on myöhemmin peittänyt alleen. Susiluola on myös koko Pohjois-Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka.

Kuuluisa Susiluola ei ole hauska retkipaikka ainoastaan mielenkiintoisen luolan vuoksi, vaan myös kauniin luontonsa puolesta. Luolalle johtavat polut ovat paikoin vaikeakulkuiset. Luolan läheisyydessä on kivipelto, kota, käymälät.

Susiluolaa ympäröivä maasto on täynnä merkkejä jääkaudelta, ja itse luola on vanhin tunnettu asuinpaikka Suomesta. Susiluola ja sitä ympäröivä luonto kertovat tarinaansa tuhansien vuosien takaa.

Susiluola on laaja vaakarako kalliossa ja saanut nimensä sijaintipaikkansa, Susivuoren, mukaan. Luola on muodostunut kalliorapautumisen seurauksena ja sen iäksi on arvioitu yli 2,6 miljoonaa vuotta.

Ihmisen oleskelusta Suomen maaperällä viimeistä jääkautta edeltävällä ajalla on vaikea saada tietoa. Viimeisin jääkausi on hävittänyt tavallisesti kaikki aiempien jääkausien lämpimien välikausien jättämät jäljet maastostamme. Susiluola on kuitenkin kuin eräänlainen tasku, johon viimeisin jääkausi ei ole vaikuttanut. Tämän takia luola on erityisen arvokas tutkimuskohde. Susiluolan kerroksista on löydetty ihmisen toiminnan jälkiä, kuten kivityökaluja ja niiden valmistamisessa muodostuneita iskoksia sekä vanhoja nuotionpohjia. Löydösten sijoittumiskerrosten ja siitepölyjen ikämäärityksien perusteella arvioidaan niiden olevan 74 000–132 000 vuotta vanhoja. Löytöjen ja ikämääritysten perusteella on todennäköistä, että luolassa on oleskellut neandertalinihminen.

Luolan edestä johtaa kivikkoinen vaikeakulkuinen polku Susivuoren huipulle, jossa sijaitsee Susivuoren näkötorni.

Susivuoren alue ja Susiluola on yksi Lauhanvuori- Hämeenkangas Geopark kohteista.

Lataa 360 kuva Sulje 360 kuva