Lumi on laskeutunut Katikankanjoniin ja pakkanen narskauttelee puita ympäristössä. Muuten onkin hyvin hiljaista. On jouluaatto. Väre päättää lähteä pienelle kävelylle. Varmoin tassun askelin Väre etenee ylös luoman rauhasta. Laavullakin on hipihiljaista. Luoma on jäätynyt uomiinsa odottelemaan kevättä.
Väre istuskelee kuunnellen hiljaisuutta, kun yllättäen parkkipaikan suunnalta kuuluu kilinää ja kolahdus. Mikäs ihme se siellä? Väre päättää edetä äänien suuntaan tutkimaan sen lähdettä.
Lähestyessään metsästä hiljalleen huomaa Väre jotakin. Parrakas retkeilijä punaisessa nutussa. Mitäs ihmettä? Väre on kuullut pienten retkeilijöiden suusta joskus sellaisesta keskitalvella lahjoja tuovasta retkeilijästä nimeltään Joulupukki. Onkohan tämä se kyseinen Joulupukki?
Väre kurkkii puun takaa hiljalleen nuuskutellen ilmasta nenään tulevaa tuoksua. Tuoksahtaa kovin makealta. Joulupukki istuu kuumaa kaakaota hörppien reessä. Kuuluu pieni puuskahdus, kun porot kääntävät katseensa merkiksi, että lähistöllä on jotakin. Joulupukki katsoo ympärilleen ja huomaa pienen Väre-ketun.
”Hoho mikäs pieni ystäväni siellä?” naurahtaa pukki ja kumartuu hieman. ”Ei minua tarvitse pelätä, tule vain rohkeasti tännepäin” sanoo pukki samalla kädellään viittoen. Väre hieman empii, mutta päättää rohkaistua tutustumaan. Jokin tässä Joulupukissa huokuu rauhallisuutta ja turvallisuutta. Väre nuuskii hellästi Joulupukin ojennettua kättä ja ottaa vastaan hellän silityksen. ”Voi pieni ystäväiseni, oletpas sinä kaunis ilmestys täällä vitivalkoisen lumen keskellä.”, toteaa pukki jatkaen hellästi Väreen kauniin turkin silittelyä. Väre nyökkää hieman, kuin ymmärtääkseen, mitä pukki sanoo.
Joulupukki nousee ja kumartuu rekeen hiljaa myhäillen ”Eiköhän täältä jotain sinullekin löydy”. Pukki suoristaa selkänsä ja nostaa kätensä. ”Tätä minä etsinkin” hän toteaa ja ojentaa Väreelle pienen koirien puruluun todeten ”Uskon että nämä kelpaavat sinullekin”
Väre ottaa hiljaa puruluun hampaiden väliin, nyökkää pukille ja lähtee jolkottamaan takaisin metsän siimekseen. Väre on kovin innoissaan tästä tapaamisesta ja loikkii nyt takaisin kotipesää kohti. Perhe varmasti jo odottaa ja ihmettelee, mihin pieni Väre kettu on näin jouluaattona hilpaissut menemään. Eivätkä he varmana usko, kenet Väre on tavannut. Paitsi että hampaiden välissä oleva puruluu sen todistaa.
Väre kettu perheineen toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!
Kuuntele Väreen joulutarina YouTubesta!
Tarina on tehty osana Visit Suupohja sykähdyttää -hanketta.
Väreen muut seikkailut löytyvät täältä.
